S'pore uncovered

Muista sosiaalinen vastuusi! Tsekkaa tämä blogi vähintään kerran päivässä!

Nimi: Karambola
Sijainti: Denmark

keskiviikkona, toukokuuta 11, 2005

Elämän pieniä itsestäänselvyyksiä

On asioita, jotka ovat aikoinaan tuntuneet itsestäänselvyyksiltä Suomessa, mutta joihin olen kiinnittänyt huomiota nyt Singaporen-vuoden jälkeen. Lyhyt yhteenveto:

  • Singaporea kehutaan siistiksi ja sen sanotaan johtuvan suurista roskaamissakoista. Höpön löpön. Singaporessa on isoja ja näyttäviä roskiksia joka paikassa, joten kenellekään järkevälle ihmiselle ei pitäisi tulla suurta kiusausta heitellä roskiaan muualle. Suomessa roskiksia joutuu usein etsimään. Ihme, että täällä on näinkin siistiä.
  • Suomessa ihmiset lähtevät töistä pääsääntöisesti virallisen työajan päättyessä. Ei kuulkaas, ei se kansallinen kilpailukyky tällä tavoin pysy pystyssä. Keskivertoihmisen unentarve on noin kahdeksan tuntia, joten vuorokaudesta pitäisi jäädä työmatkat ja ruokatauot poislukien ainakin semmoiset neljätoista tuntia työpaikalla vietettäväksi. Ja voihan toimistoon aina tuoda makuupussin.
  • Jos haluat arkiviikolla iltayhdeksän jälkeen jotain suuhunpantavaa, onnea ruokapaikan etsintään. Hyvällä tuurilla joku McDonalds tai huoltoaseman baari saattaa olla auki. Ei näin. Suuressa maailmassa iltakymmenen on melkeinpä vilkkainta päivällisaikaa, jopa viikolla.
  • Jos et halua kokata ruokaasi itse, tulee halvimmaksi syödä nakkikioskilla, pikaruokalassa tai halpispizzeriassa. Ihmetelkääpä sitten, miksi kansa lihoo.
  • Humalahakuinen juominen jopa keskellä viikkoa on sosiaalisesti hyväksyttyä. Jos menossa sattuu olemaan jokin kansallisen itsetunnon kannalta tuikitärkeä urheilutapahtuma, kuten jääkiekon MM-kisat, se on suorastaan kannatettavaa.

maanantaina, toukokuuta 09, 2005

Armas kotimaa

Blogin päivitys ei ole oikein innostanut, vaikka jonkinlaista jälkikirjoitusta lupailinkin. Suomessa on ollut enimmäkseen koleaa, sateista ja ankean harmaata. Katselen maailmaa hieman eri tavalla kuin ennen. Tahtoisin takaisin jonnekin lämpimämpään. Työ on oikeastaan ainoa asia, mikä pidättelee minua täällä. Ehkä Suomen kaunis kesä saa minut toisiin aatoksiin, mutta tällä hetkellä se ei tunnu oikein todennäköiseltä.

Tuntuu hieman inhottavalta leijailla jonkinlaisessa välitilassa; en oikein tunne kuuluvani tänne, mutta en oikeastaan Singaporeenkaan. Enkä sen paremmin mihinkään muuallekaan. Mieli vain haikailee muualle vihjaamatta sen tarkemmin minne. Pitäisi katsella pysyvämpää kortteeria, mutta useat vuokranvälittäjät vaativat vähintään vuoden sopimusta. En haluaisi sitoutua niin pitkäksi aikaa mihinkään fyysiseen paikkaan, kun tiedän kuitenkin olevani onnellisempi jossain muualla.