Uskontojen kirjo

Monikulttuurisena maana Singaporessa on myös lukuisten eri uskontojen harjoittajia. Ehkä eniten katukuvassa näkyy buddhalaisuus. Buddhalaisten pikkupyhättöjä näkee mitä erilaisimmissa paikoissa aina food courteista ostoskeskuksiin ja kerrostalojen alapihoihin. Yleensä pyhätössä on jonkinlainen Buddha-patsas sekä tikkuja, joita voi sytyttää käryämään ja tökkiä vaikkapa katukäytävän vierustoille palamaan. Buddhalaisuuteen kuuluu muutenkin kaikenlainen pyromania; suurimpien buddhalaisten juhlapäivien tienoilla suunnilleen koko Singapore tuoksuu palaneelle, kun ihmiset polttelevat paperisilppua jalkakäytävillä ympäri lähiöitä. Metsäpalovaroitusta ei täällä ilmeisesti tunneta.

Monoteistisiin maailmanuskontoihin verrattuna buddhalaisuus vaikuttaa kuitenkin varsin sympaattiselta uskonnolta. Samalla kun kristityt, muslimit ja juutalaiset keskittyvät tappamaan toisiaan, buddhalaiset etsivät lootusasennossa sisäistä rauhaansa. Aasian uskonnot ovat muutenkin luonteeltaan enemmän elämänfilosofioita kuin kiihkeämielistä dogmatiikkaa. No, tieteellisestä näkövinkkelistä ei tietenkään ole yhtään sen järkevämpää uskoa nirvanaan tai sielunvaellukseen kuin jumaliin tai tonttu-ukkoihinkaan. Mutta silti; Herrani, jos minun on joskus pakko hurahtaa johonkin uskontoon, anna sen olla buddhalaisuus! Jooko?

Eri uskontokuntien edustajista näkyvimpiä ovat puolestaan luonnollisesti huivipäiset musliminaiset. Jostain kumman syystä he ovat kaikki jotensakin samannäköisiä; herttaisesti hymyileviä pyöreänpuoleisia malaijeja. Pitävätköhän muslimit tyttäriään syöttöporsaina, jotta he eivät kiihottaisi liiaksi vääräuskoisten lihallisia himoja? Näitä pyöreäkasvoisia musliminaisia näkee usein toimistotöissä valtion ja yliopiston virastoissa ja esimerkiksi passintarkastuksessa. Alkuperäiskansan edustajilla on ymmärtääkseni jonkinlainen erityisasema, jonka takia heitä suositaan palkattaessa työväkeä valtion virkoihin.