Kansojen vauraudesta ja älykkyydestä

Pappa-Vanhasen lausunnot näyttävät herättävän tunteita Suomessa. Kohuttu tutkimus vaikuttaa nollatutkimukselta. Varmasti älykkyystesteillä mitattavan keskimääräisen älykkyysosamäärän ja kansakunnan vaurauden välillä on yhteys, mutta syy-seuraussuhde näyttää kääntyneen Vanhasen tulkinnoissa päälaelleen. Vaikka älykkyystestejä mainostetaan culture fair -testeinä, sitä ne eivät tietenkään ole. Vai voiko joku muka ihan tosissaan väittää, että kouluja käymätön Afrikan neekeri - siis sellainen, joka ei veikkaa - olisi Mensan kuviopäättelytestissä lähtökohtaisesti samalla viivalla kuin virikkeellisessä ympäristössä kasvanut, koulunsa käynyt aasialainen tai länsimaalainen?

Väitetään, ettei älykkyystesteihin voi harjoitella. En usko tuota. Jos joku ratkoo Mensan testien kaltaisia tehtäviä pikkulapsesta lähtien, hän aivan varmasti kehittyy vähitellen paremmaksi testien ratkojaksi kuin hänen identtinen kaksosensa, joka ei harjoita vastaavaa aivojumppaa. Suomessa ala-asteen oppilaat aloittavat matematiikan opintonsa laskemalla yhteen pallukoita. Kaksi pallukkaa ynnä kolme pallukkaa on viisi pallukkaa. Länsimaissa jokainen on jo nuorena nähnyt tietokonepelejä ja valomainoksia, joissa teksti vierii eri suuntiin tiettyjen yksinkertaisten sääntöjen mukaisesti. Ellei tämä kehitä kuviopäättelytesteissä mitattavia ominaisuuksia, mikä sitten?

Kuulemma korkeimmat keskimääräiset älykkyysosamäärät on mitattu Itä-Aasiassa, ilmeisesti Japanissa ja Kiinassa. Uskoakseni selitys löytyy kirjoitusjärjestelmästä. Tuhansien merkkien opiskelu vaatii varmasti erilaisten muistisääntöjen kehittelyä: kun yhtä väkästä kiertää tiettyyn suuntaan, merkitys muuttuu tietyllä tavalla. Kuulostaa kovasti kuviopäättelytesteissä vaadittavalta ajattelutavalta. Lisäksi kiinalaisessa kulttuuripiirissä - myös esimerkiksi Singaporessa - vaikuttava konfutselaisuus (joka ei ole uskonto, vaan lähinnä yhteiskuntafilosofia) erityisesti korostaa koulutuksen merkitystä.

Tietysti älykkyystesteillä mitattava älykkyys on osittain myös periytyvä ominaisuus. Elinympäristön vaikutus lienee kuitenkin huomattavasti suurempi. Vai uskooko joku tosissaan, että vauvana Afrikasta korkeakoulutettuun (mustaan) yhdysvaltalaisperheeseen adoptoitu lapsi suoriutuisi aikuisena Mensan testistä huonommin kuin hänen Afrikkaan jäänyt identtinen kaksosensa?

Joskus taannoin tuli käytyä jossain tieteellisessä tietotekniikka-alan konferenssissa Yhdysvalloissa. Oli helppo panna merkille, että valtaenemmistö yhdysvaltalaisten yliopistojen edustajista oli ulkonäkönsä perusteella intialaista tai itäaasialaista syntyperää. Suurin osa valkoihoisista oli eurooppalaisia. En voinut välttyä vaikutelmalta, että Yhdysvaltain valkoinen väestö on ulkoistanut kovien luonnon- ja insinööritieteiden vaatiman ajattelutyön parempaa elämää etsiville siirtolaisille. Valkoiset anglosaksiset protestantit ovat ilmeisesti huomanneet, että enemmän rahaa saa vähemmällä vaivalla opiskelemalla vaikkapa juristiksi. Kansantaloudelle perustutkimus ja tuotekehitys on kuitenkin elinehto. Voisinkin ennustaa, että Yhdysvaltain valkoinen väestö on pitkällä tähtäimellä ajautumassa älylliseen rappioon. Syyt ovat kulttuurisia, eivät geneettisiä.

Edit: 'henkiseen rappioon' -> 'älylliseen rappioon'. Amerikan _henkistä_ rappiotahan on ennustettu jo vaikka kuinka kauan varsin toisenlaisilla argumenteilla...