Vapaamatkustaja

Kummallista, kuinka kaikki määräajat kasautuvat yhteen nippuun, vaikka kuinka koettaisi olla jättämättä asioita viime tinkaan ja suunnitella ajankäyttönsä järkevästi. Lehtiartikkelin arviointi tuli kaksi ja puoli viikkoa myöhässä; paperi on kuulemma hyväksymisen suhteen rajatapaus ja sitä pitäisi korjailla. Korjauksille on tiukka aikataulu. Kaiken lisäksi deadline menee melkein päällekkäin toisen paperin deadlinen kanssa, joten kiirettä pitää. Blogin päivittäminen ei ole oikein napannut.

Jotkut tarkastajien kommenteista tuntuvat ikäviltä, koska oma hieno ajatus ei selvästikään ole välittynyt sellaisena kuin oli tarkoitus. Arvioijia ei tietenkään voi syyttää, koska viestin lähettäjälle kuuluu vastuu viestinnän onnistumisesta. Ja tieteellisenä vapaamatkustajana minulla on vielä vähemmän oikeus kritisoida tarkastajia. Kyllähän minäkin voisin tosin tuoda oman panokseni tarkastusprosessiin, jos joku vain lähettäisi minulle papereita arvioitavaksi. Ikävä kyllä, tiedemiehenä olen B-sarjaa ja kaiken lisäksi suhteellisen leipääntynyt koko hommaan.

Tänä aamuna televisiouutisissa näkyi pätkä Suomesta. Mustia mersuja ajeli lumisella metsätiellä poliisien katsellessa vieressä. Kysymys oli tietysti Aceh-neuvotteluista, jotka koskevat Singaporea lähemmin kuin Suomea.