Työläisarkea
Singapore ei ole koskaan samalla tavoin kiinni kuin Suomi juhannuspäivänä. Suuri osa kaupoista on auki, olipa sitten mikä juhlapyhä tahansa. Elämä rakennustyömailla jatkuu yleisinä vapaapäivinä lähes samalla intensiteetillä kuin arkena. Työt alkavat varhain ja loppuvat myöhään. Lava-autot kuljettavat rakennus- ja tehdastyöläisiä aamuin ja illoin. Lavalla istuvat miehet näyttävätkin todella työmiehiltä. Vaikka rotukysymys onkin Singaporessa tabu, etnisellä taustalla on kieltämättä oma merkityksensä luokkayhteiskunnassa: suurin osa työmiehistä on intialaisia tai malaijeja.
Julkisissa liikennevälineissäkin näkee usein ihmisiä työasusteissa: Mäkkärin purilaisenpaistajia, kaupan kassoja, työläisiä likaisissa turvakengissä. Jotenkin hassua. Suomessa ihmiset kai yleensä vaihtavat firman kuteet päälleen vasta työpaikalla. Ainakaan en muista kovinkaan usein nähneeni siellä työasuista porukkaa työpaikan ulkopuolella. Yksi syy voi olla siinä, että Suomessa on käytännössä pakko investoida pukeutumistiloihin, koska kylmän ilmaston takia suurimman osan vuotta tarvitaan ulkovaatteet erikseen. Singaporessa puolestaan ei ole tarvetta vaihtaa lämpimämpään vaatekertaan ulos mennessä. Oikeastaan päinvastoin, jäähdytysilmastointi on sisätiloissa usein liiankin tehokas. Pieni viileys on paikallisille luksusta, ihan kuin saunominen talvipakkasilla suomalaisille.
4 Comments:
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
Yllättävää kuulla, että singaporelainen lukee suomenkielistä blogia :)
Kyllähän Singapore on selvästi luokkayhteiskunta verrattuna vaikka Suomeen, jos ajatellaan elintasoeroja työväenluokan, keskiluokan ja yläluokan välillä. Yhteiskunnallisella asemalla ei tietenkään sinänsä ole mitään tekemistä etnisen taustan kanssa. Kuitenkin Singaporessa näkee edelleen selvästi, että malaijien ja intialaisten suhteellinen osuus työväenluokassa on suurempi kuin kiinalaisten, vaikka kaikilla onkin periaatteessa yhdenvertaiset mahdollisuudet työhön ja koulutukseen ja hallitus vieläpä pyrkii aktiivisesti edistämään harmoniaa eri etnisten ryhmien välillä.
Näytät osaavan suomea hyvin, vaikka olet opiskellut sitä vasta kaksi vuotta.
Ulkomaalaisen työvoiman suhteen Suomessa on jo nykyään osittain sama tilanne kuin Singaporessa. Erityisesti pääkaupunkiseudulla bussikuskeina ja rakennustyöläisinä on paljon maahanmuuttajia. Kaikki Singaporen malaijit ja intialaiset sen sijaan eivät ole maahanmuuttajia tai Malesian puolelta työssä käyviä, vaan monet heistä ovat asuneet Singaporessa jo useita sukupolvia. Malaijithan ovat alkuperäiskansaa, ja monet intialaisetkin ovat tulleet Singaporeen jo siirtomaavallan aikana. Singapore on siis perinteisesti monikulttuurinen maa, kun taas Suomi on vasta muuttumassa monikulttuuriseksi. Murrosvaihe aiheuttaa ongelmia, ja avoin rasismi on Suomessa ikävän yleistä. Singaporessa on otettu opiksi 1960-luvun mellakoista, mutta käsittääkseni täällä on silti vieläkin ainakin vähäisessä määrin pinnan alla kytevää tyytymättömyyttä malaijien ja erityisesti intialaisten keskuudessa. Asiasta ei vain puhuta, koska rotukysymys on kielletty puheenaihe.
(Apparently you understand Finnish quite well, as you're reading this blog. But you may request for a translation to English if there is something you think you have misunderstood).
Lähetä kommentti
<< Home