Boleh anda cakap bahasa Melayu?
Malajin kieli on englannin, mandariinikiinan ja tamilin ohella yksi Singaporen virallisista kielistä. Esimerkiksi erilaiset varoitus- ja opastustekstit metrojunissa ja muualla on kirjoitettu kaikilla neljällä kielellä. Tosin kuin kiinaa ja tamilia, malajia kirjoitetaan latinalaisilla aakkosilla. Ummikon silmissä kieli näyttää hullunkuriselta siansaksalta, jossa vilahtelee siellä täällä englantilaisperäisiä lainasanoja. Voisin kuvitella, että suomen kieli herättää ulkomaalaisissa samanlaisia tuntemuksia.
Uteliaisuuttani en malttanut olla vilkaisematta malajin kielen nettikurssia. Pikaisella selailulla kielioppi näyttäisi olevan hyvin yksinkertainen: sanoja laitetaan vain peräkkäin, tyyliin "osata sinä puhua kieli malaji?" Sanasto sen sijaan vaikuttaa sellaiselta, että se ei välttämättä jää ihan vähäisellä pänttäämisellä päähän. Uteliaisuus kuitenkin heräsi. Jos olisin Panun kaltainen kielinero, alkaisin luultavasti opiskella malajia tosissani. Ikävä kyllä, olen kuitenkin ankea utilitaristi, jolle kieli on "vain" kommunikoinnin väline. Maailmassa lienee käyttöarvoltaan hyödyllisempiäkin kieliä opeteltavaksi kuin malaji.
Sattumoisin silmääni tökkäsi myös valtalehden uutinen, jossa kerrottiin, kuinka Malesiassa kauhistellaan englanninkielisten sanojen hivuttautumista malajin kieleen. Asiantuntijoiden mukaan nykymalajissa on vain kahdeksan tai yhdeksän alkuperältään malajilaista sanaa. Kaikki muu on lainattu tai varastettu muista kielistä, lähinnä sanskriitista tai arabiasta ja nykyään siis myös englannista. Ehkä pitäisi sittenkin selailla sitä nettikurssia; siinähän voisi oppia samalla myös hieman sanskriittia ja arabiaa.
2 Comments:
Jos olisin itse Singaporessa, rupeaisin luultavammin opettelemaan kiinaa kuin malaijia. Mutta mitä tulee kielen käyttöarvoon, niin pidä mielessä, että Indonesian virallinen kieli eroaa Malesian malaijista vähänlaisesti. Käytännössä malaijin opetteleminen tarkoittaa myös indonesian opettelemista.
t. Panu (en viitsinyt kirjoittautua sisään Bloggeriin)
Kiina olisi tietysti kaikin puolin hyödyllisempi ja mielenkiintoisempi kieli opeteltavaksi, kun työkaverit yliopistollakin ovat enimmäkseen kiinalaisia (ihan siis Kiinan kansalaisia). Kynnys tutustua mandariinikiinaan noin vain huvin ja harrastuksen vuoksi vaikuttaa vain vähän turhan korkealta, johtuen sekä kirjoitusmerkistöstä että pelotellusta vaikeudesta muutenkin. Malaiji taas vaikutti ainakin tuon nettikurssin perusteella sellaiselta kieleltä, jossa olisi helppo päästä alkuun.
Lähetä kommentti
<< Home